Melkein puolitoistavuotias

 

Grima vuoden ja viisi kuukautta. Onhan se kasvanut ja muuttunut! Kun verrataan tähän kuvaan, joka on otettu syksyllä, muutoksen kyllä huomaa. Ihan vasta Grima oli tuollainen kuikelo jalkainen otus hönttökarvalla ja langanlaihalla lantiolla. Tämän vuoden aikana Grimasta on tullut tasapainoisempi, se on saanut massaa ja karvaakin, kuten näkyy. Tuollahan oli ihan pikkupentuna pentueen lyhyin ja silein karva. Grimalla on ärsyttävällä tavalla pyörteitä takapuolensa päällä niin, että karva on yhtä mylläkkää. Näinhän on ollut pennusta saakka, mutta nyt pidemmällä karvalla kiharan huomaa oikein kunnolla.

Neito on nyt omien mielikuvieni mukaan täydessä karvassaan. Tai ainakin toivon mukaan! Minä kun liputan vähempikarvaisille bortsuille. Saisi jo alkaa tiputtelemaan tuota veke, kohtahan jo linjat katoavat! :-D Griman karva ei  tosin ole sellaista suoraa pitkää, minkä huomaa alalinjasta. Sille ei ole kasvanut kuraantuvia masu- ja jalkahuiskaleita. Näyttelylinjakroppaiselta Grima on kyllä alkanut muistuttaa. Paljon kiitoksia kuvausavusta Tiialle!

Omasta koirastaanhan on hankala etsiä virheitä, ja Grima on kyllä ihan sievä tapaus lukuunottamatta noita pyörteitään ja pihtikinttujaan (jotka eivät näykään kuvassa!). Hieman pyöreä kallo sillä on. Minusta kyllä tuntuu, että olen aivan pudonnut bortsujen maailmasta omani myötä, kun en yhtään tiedä nykyhetken näyttelykiertäjiä enkä mitään! Ei sen puoleen, tuomareiden maku meinaa poiketa tässä rodussa (ja surullisen monissa muissakin) omista mieltymyksistäni niin paljon, että yhm. Luulenpa, että nyt kesällä täytyy kuitenkin suunnata huvin vuoksi erkkariin ja jos vaikka Maailmanvoittajaankin, onhan se melko ainutkertainen täällä Suomessa koettavaksi. Grima pääsee kehäkettuilemaan toista ja ainakin melko varmasti viimeistä kertaansa elokuussa Heinolan tuttuun näyttelyyn. :-)