11. maaliskuuta 2013

#62 cos i will never be forgotten, forever i'll fight



Grima on tullut kotiin. Tämä perhe on bordercollien verran suurempi ja omasta mielestäni nyt niin kokonainen kuin vain voi olla. Tuossa se sai äsken ensimmäiset hepulinsa täällä ollessaan ja riekkuu nyt pallon kanssa toinen korva niskassa.

i could drag you from the ocean, i could pull you from the fire
when you're standing in the shadows i could open up the sky
i could give you my devotion until the end of time
and you will never be forgotten with me by your side

cos i don't need this life
i just need

Kotimatka Laukaasta tänne Heinolaan alkoi viiden minuutin pituisella huutamisjaksolla, jonka jälkeen lapsi sitten rauhoittui nukkumaan boxiin ja heräsi vain muutaman kerran vaihtamaan asentoa. Ensimmäinen yö sujui parhaalla mahdollisella tavalla kun itsekin kömmin sänkyyn jo puoli yhdentoista maissa ja aamulla herätys oli Griman mielestä vartin yli viisi. En valittanut koska sain kuitenkin nukkua yhtäjaksoisesti, ettei tarvinnut kahden-kolmen aikaan kömpiä viemään lasta ulos. Yhdet pissat se oli yön aikana tehnyt, mutta aamulla heti käytiin pihalla ja hoidettiin asiointi oppikirjan mukaisesti. Ruoka on niin ikään maistunut nyt kaikkina kertoina moitteettomasti.

Minun on pakko kehua, että tässä meillä on sitten reipas pentu! Niin pikkuinen muttei kavahtanut ollenkaan kotiintullessa uteliasta terrierikaksikkoa, kerran kävi maate mutta eipä toista kertaa mielistellyt sen enempää. Alma ja Ponzo katsovat pientä hieman alta kulmiensa ja etenkin Ponzo tuppaa jörmyttämään jos pääsee tunkemaan samaan aikaan tunkemaan rapsutettavaksi. Grima kävi heti tutkimassa ensin tuon meidän keskimmäisen kerroksen eli "alakerran" ja avustin sen sitten rappusista ylös (kyllä se itsekin tuntuu osaavan!) ja kävi siellä pimeässä kiertämässä kaikki huoneet nurkkia myöten nuuskutellen. Kun Ponzo on pikkuhiljaa muuttanut pois huoneestani (siskon tahdosta ja muutenkaan se ei jostain syystä viihdy täällä kun on paljon hauskempaa nukkua yksin alakerrassa), niin Grima sai tietenkin tämän paikan ja lämmitti mieltä kun nukkumapaikaksi kelpasi yölläkin tuo varta vasten ostettu petityyny. Aika paljonhan tuo tuntuu hakeutuvat lähelle nukkumaan, nytkin rauhoittui jalkoihin ja makailee reporankana. Tunnen voimakasta halua popsia tuon pienen poskeeni kun se ällösuloisesti laittaa tassun halaamaan jalkaa tai nukkuu pää sitä vasten. Koiranpentu-unelma?

i've got nothing left to live for, got no reason yet to die
but when i'm standing in the gallows, i'll be staring at the sky
because no matter where they take me, in death i will survive
and i will never be forgotten with you by my side

cos i don't need this life
i just need somebody to die for
somebody to cry for
when i'm lonely

Yksi piirre, joka on myös tullut heti esille, on mahdoton iloisuus ja ihmisrakkaus, kun lapsi on kovin innoissaan juoksemassa syliin ja kipuaa antamaan pusuja. Se on myös niin mahdottoman söpö nassultaan, että tekisi mieli itkeä aina kun katsoo. Innostuessaan kova purisemaan lelua revittäessä ja taitaa ainakin toistaiseksi olevansa tuleva suojelukoira, kun pamauttaa niin kovasti hihaan kiinni että naskaleista huolimatta naurattaa. Onneksi lelukin innostaa kun sitä vain jaksaa tyrkyttää - säästyvät kädet rei'iltä.

Mutta se on nyt tässä. Kaikki odottaminen, kaikki pelko kotiintulon epäonnistumisen puolesta. Minulla on bordercollie, ja millainen persoona! Sellainen, josta ei kovin moni muukaan varmasti olisi valmis päästämään irti. Meillä on nyt elämä edessämme, vastuu minulla ja samoin ne kauan kaivatut ohjakset. Ainoa, joka nyt kykenee tekemään virheitä olen minä, ja ainoa joka saa sen ilon onnistumisesta, olen minä. Tietenkin mukana on ympäristöstä tulevia tekijöitä (köhköh), mutta en pidä niitä kovin vaarallisina, kun olen useampaan kertaan muistutellut perusasioista kuten "ei tassuja sohvalle" (jota isä antaa tehdä, äiti ei tietenkään vaikka onhan se niiiiin söpö kun se ottaa vauhtia ja tömähtää sohvanreunaa vasten...) ja "ei ruokaa pöydästä". Hieman saan aina miettiä, että mitä jos tuo leimautuukin enemmän isään kuin minuun, kun hän kuitenkin sen lähes 8h on lapsen kanssa päivittäin kun itse puurran hiki hatussa lukiossa. Luotettakoon pääruokkijan ja -ulkoiluttajan suureen voimaan.

when i'm standing in the fire i will look him in the eye
and i will let the Devil know that i was brave enough to die
and there's no Hell that he can show me, that's deeper than my pride
cos i will never be forgotten, forever i'll fight

Hurts on taas onnistunut tekemään biisin, joka sopii ehkä täydellisesti tähän tilanteeseen ja aikaisempaan tilanteeseen ja tulevaankin tilanteeseen, luulen. Siksi laitan kyseisen kappaleen tähän postaukseen. Koska minulla on nyt jotain, jonka edestä oisin voinut kuolla. Tai pikemminkin jota ilman. Jotain, jonka edestä taistella. Jotain, johon laittaa uskonsa ja toivonsa ja jolle antaa kaiken rakkautensa. Ja koska kyseessä on koira, minulla on nyt joku jota treenata kunnolla, jonka kanssa aloittaa alusta asti. Joku, josta pitää huolta ja jota kaitsea, sosiaalistaa, tarkkailla, aloitella harrastamisen alkeita. Joku, jonka kanssa tutustua toisiin koiriin ja käydä kiertämässä parit näyttelyt ja laittaa kaikki toiveet siihen, että tästä kasvaa pikkuinen aksahaukku. Ja pikkuinen tokoeläin. Koira, jonka kanssa kokeilla kaikkea mihin mahdollisuudet riittävät ja jonka kanssa hinkata ja korjata virheitä ja jolta löytyy toivon mukaan iloa tehdä ja miellyttääkin. Edes vähän. Se riittää. Pelkästään tuo luonne on sellainen, että siinä on aivan kaikki. Luulen että kunhan päästään sopivaan oppimisikään, se muukin kuin rakkausosio tulee esille.


don't go gentle into that good night
rage on against the dying light

Minun ei tarvitse enää elää kuumeen kanssa. Saan olla se, joka omistaa jotain kuumetta nostattavaa. 
Tästä alkaa meidän tarinamme. 

7 kommenttia:

  1. Haluaisin tietää koska alette Griman kanssa treenailemaan? Pentukurssille vai minne? :)
    Söpö tapaus on...

    VastaaPoista
  2. Aloitellaan ihan kotona näin talvella perusasioita, ja keväällä varmaan ajaudutaan koirakouluun (oman seuran ja jos hyvin käy myös Nuuskujen) ja jatketaan siitä sitten tokoa jos ryhmä muodostuu. Näin on järjestetty ainakin Ponzon ja Alman ollessa pentuja. Aivan tässä meidän nurkillamme on vuokrattava aksakenttä, eli sinnekin päästään alkeilemaan mahdollisesti ryhmän muodossa tai yksikseen sen verran, kuin oma itsevarmuus antaa myöten. (: Hallimahdollisuuttahan minulla ei ole, joten ryhmien alkaminen vaatii sen lumien sulamisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, eipä sinne kevääseen pitkä aika ole :) muista vain sosialistaa ja jos löydät jonkun pentuporukka niin hienoa. Terävältä vaikuttaa tuo sinun tapauksesi, niin muista olla selkeä ehtojesi kanssa ;)
      Toivotan monia muistorikkaita vuosia pentusesi kanssa!

      Poista
  3. Osaan vaan kuvitella kuinka onnellinen oot nyt. Katoin amazemen sivuilta kuvaa susta ja naperosta enkä voinut ku hymyillä, itse oisin tossa tilanteessa ollut sekasin ilosta niinku säkin varmaan olit. Se on täydellisin olento maan päällä ja kirkkain tähti taivaalla ★

    Rakkaussydän♥

    (satuimpa olemaan kovin runollinen :D)

    VastaaPoista
  4. Onnea!!:) Oon edelleenkin täysin sitä mieltä, että pentu tuli oikeaan osoitteeseen. Mun pentukuumeelle olis ehkä ollut parempi jättää lukematta tää postaus...♥ Mutta iiiisot onnittelut ja hyviä jatkoja teille:)

    VastaaPoista
  5. Voih Grima kuulostaa niin unelmapennulta! <3 Keväämmällä varmaan sitten treenaillaan samassa koirakoulussa, kun silloin syksyn viimeiseltä kerralta jäi niin kova kipinä. HPSK:n ja Nuuskujen, kun eräs Allukin treenaa samassa ryhmässä :D Ja Neelakin toimi silloin yllättävän hyvin. Mutta hei, kerro toki milloin saa tulla kiduttamaan itseään ja näkemään tätä pikkuista. :3

    - Tiia, anona koska puhelin

    VastaaPoista
  6. Kiitos Suvi ja Mima! :) Ja Tiia, meidän pitää jossain vaiheessa treffata, kun tuo on vielä noin pieni niin ei järkytä Neelaakaan niin kovin. :D Pitäisi varmaankin mennä johonkin koirapuistoon tai ihan vain metikköön leikittämään, kun lenkkeily tuon kanssa on vielä kovin säälittävää reuhottamista.

    VastaaPoista