#58 the diamonds sparkle in you face i hold you

Tulin sitten siihen tulokseen, että blogi jää tänne ja taistelin viime yönä ihan kiitettävästi tämän ulkoasun kanssa. Hauskaa on taas se, miten minun piti vaihtaa blogin nimi mutta katsokaa nyt, olemme edelleen she has some vawawoom. En koskaan ole tuntenut tätä nimeä niin omaksi kuin olisin halunnut, mutta en osaa enää lähteä sitä vaihtamaankaan! Vaikka niin kovin olisin tahtonutkin blogin nimeltä Deep Blue Sky tai Clouds Go Black. Ne eivät sovi. Tämä oli alkuperäinen idea ja olen ehkä liiaksi kiintynyt tähän nimeen. Ja täytyyhän sitä jostain kauan harkitusta ja pidetystä pitää kiinni, kun pennun kutsumanimikään ei ihan vastaa niitä kuukausia ja voisi sanoa että vuosia hautuneita suunnitelmia. Niin ja olenhan kiintynyt tähän blogiosoitteeseenkin, vaikka ei Lahjasta mitään Riemua tule - ei se näytä yhtään Riemulta! Ja kaikessa komeudessaan tuo nimi on ehkä hieman harhaanjohtava muutenkin. 

Sain siis ulkoasun pelittämään kutakuinkin oikein, en tiedä miten se suostuu yhteistyöhön IE:n kanssa, mutta ainakin Chrome ja Mozilla kumpikin toimivat pienen väännön jälkeen. Muokkasin siis deep blue skyn ulkoasukyhäelmästä hieman sopivamman, itse pohjahan on valmis mutten sitäkään yrityksestä huolimatta saanut koskaan ihan täsmälleen samalla tavalla toimimaan kuin mitä tämä blogtemplate-sivusto antoi ymmärtää. Ja vihdoinkin olen saamassa aikaiseksi noita koirien omia sivuja, sain Alman ja Ponzon valmiiksi ja tuolta sivusta kuvia klikkailemalla tosiaan avautuu omat sivut karvakavereille. Löin vain jotkut vanhat tekstit noille, laiskuuttani. Ja sitten tajuan, että oho paljastin ihan ilman omaa ymmärrystäni Lahjan kutsumanimenkin... Neiti saa omat sivunsa kunhan jonkun ajan päästä kotiutuu ja saan itse napsittua siitä kuvia. Ainiin ja tämä lay on kätevä koska luultavasti tulen heittelemään otsikkokuvaan aika-ajoin uudet kuvat koirista ja tuosta on helppo soveltaa hieman epätalvisempaakin ulkomuotoa värejä muuttelemalla. Tykkään tästä ja pohjasta ja olen melko laiska pelleilemään Bloggerin kanssa, joten ehkä lupaan itselleni että tästä eteenpäin mennään tällä muokkauksien kanssa. 

Jos joku uskaltautuu jotain sanomaan niin toivoisin edes parin sanan mielipidettä tästä, eli mitä mieltä olette? Täytyy myöntää että laiskottelin tässäkin mm. noiden kuvien rajauksen kanssa, mutta koska Lahjan kuva ainakin pian vaihtuu niin en ajatellut sen haittaavan niin paljon. Aita on matalalla!

Huomenna alkaa virallisesti hiihtoloma ja aloitan maanantaiaamun ihanasti hammaslääkärivisiitillä. No jaa, muuten viikko onkin kotona oleskelua, Abbyn taidan käydä pari kertaa hakemassa lenkille mutta siinä se. Torstaina Laura tulee meille Oulusta ja sunnuntaina suuntaamme yhdessä Laukaalle - tiedätte miksi. Siinä sitten onkin toimintaa aivan riittämiin. Odotan kyllä innolla visiittiämme kiinalaisessa täällä kotopuolessa. Siellä on pakko käydä, ah herkkua.

Kuvailin... keskiviikkona? Abbya, kun paistoi aurinko ja kävellessäni koin taistelun itseni kanssa siitä, hainko kameran vai en. Olipa ihana käppäillä talviauringossa kameran kanssa. Huomaan että taitoni ovat taas päässeet ruostumaan ja koska tarkennukseni ei jostain syystä meinaa toimia ollenkaan, niin suurimmassa osassa kuvista tarkennus on ihan jossain muualla (tai sitä ei ole..) ja kuvat ovat sen tähden pilalla. Vitsi kun kunnon salama tulisi tarpeeseen nyt kun on tumma koira tulossa ja kauan harkintahankinnassa ollut 50mm putkikaan ei olisi pahitteeksi... En edes viitsi mainita mikä on esteenä, kun se on ihan itsestäänselvyys. Kateellisena saan katsoa kun kaverit ostavat (tai heidän porukkansa ostavat) kunnon putken niihin kunnon kameroihinsa ja minä pyyhällän ympäriinsä rikkinäisen tonnisatasen kanssa. Tasan ei mene onnen lahjat. :) Paitsi että tuleehan onnen lahja nyt oikeaan paikkaan hehehe. Terveisiä vaan kaikille saisitte tulla kuvaamaan koiraani. Tulipa ilkeä olo kun teki mieli lisätä tuohon "jos osaatte". Katkera! Kateellinen! Vittumainen! Laura saa käyttää kameraansa täällä ollessaan ja kuvata myös Laukaalla. Mutta alla Abbykuvia!