#25 me voimme muuttaa maailmaa

Kappas, Blogger on keksinyt lisätä tänne muokkauspalkkiin tuollaisen otsikkotyyli-asian! Harmi sinänsä, en osaa oikein käyttää blogauksisa hooykkösiä tai hookakkosia, ja kolmosia en ole määrittänyt ulkoasukoodiin. Enkä jaksa määrittää. Laiskottaa niin maan perusteellisesti taas joka asian kanssa.

Jotain jännää jännästä elämästäni! Perjantaina meidät potkittiin naapurikoululle katselemaan gospelkonserttia (ah!), ja siellä heilui sitten isojen kajareiden kanssa sellainen jonkinmoinen rokrok-yhtye, jonka biisien lyriikat eivät olleetkaan aivan persiistä! Ainoa, mikä hieman pilasi tunnelman oli se usean biisin lopussa tai kertossa ilmentyvä Jeesustelujumalallisuus ("ahh Jumalaaaaaaa käveli tästätätätää!!1!"), mutta joo. Totta kai se on sellaista musiikkia. Ihan kivalla volyymilla kuitenkin jyrähti ja tuli taas kamala kaipuuodostus lähenevälle Lahden keikalle. 

Illalla sitten ylitettiin itsemme ja lähdettiin seurakunnan nuorisopaikkaan mikäonkaan, Arkille, kuuntelemaan samaisia tyyppejä akustisena! Itselleni on kehittynyt jonkinlainen traumaattinen kuva paikasta, jonne jouduin eräs mukava kerta korvaamaan riparitapaamisesta poisjääntiä. Mutta kahden kaverin kanssahan se oli oikein mukavata! Meillä oli tosissaan ihan mielettömän kivaa, ensin tsiikailtiin tyyppien soittoa, minä leikin pro-kuvaajaa, sitten hengailtiin Arkilla ja lähdettiin samaan aikaan kuin nämä soittajapoijjaat.

kivat lippikset Heinolan srk. "on, mul on penaali."
Ihan kivaltahan tuo kuulosti äänellisesti. Silja ja Elina, joiden kanssa olin paikan päällä (Silja isoskoulutuksessa niin pakostikin oli paikalla, minä ja Ellu vapaaehtoisesti), kerrassaan hullaantuivat näihin ja minä sitten pyörittelin siellä silmiäni. Mikäs siinä, kyllä ne lopulta uskalsi pyytää kaikilta nimmarit mukaan ja Silja tältä Perttu-solistilta käteen. Tuli mm. ikävä Akia. Ihmeen pipotyyli Pertullakin. Mutta oli muuten nuorekas rumpali! :D Ihan tosissaan luultiin Elinan kanssa, että tyyppi on jotain korkeintaan 22-vuotias, mutta ikää olikin jo kaksketäkuus, lapsia kaksi (toinen 7v.) ja aviovaimo. Elinan sydän särkyi ainakin osittain, voi toista. Mutta mitä pienistä!
Meidän oli tarkoitus Ellun kanssa hipsiä tuon jälkeen pizzalle Kotipizzaan, mutta se oli päättänyt kunnon heinolalaiseen tyyliin mennä kiinni jo kello 21, joten käytiin sitten viereisessä kiinalaisessa syömässä. Oli naminamia. Kaksi viimeistä yötä olen nyt sitten nähnyt unia vain ruuasta.... Kovin hauskaa. 
Ensi viikon luulisi vaihteeksi kuluvan keveästi, kun ei ole kokeita, ei stressiä, ei mitään! Lisäksi tapahtuu kaikkea kivaa! Huomenna tosiaan tasan kymmenen päivää Urpojen keikkaan, torstaina 7 eli viikko (!!), perjantaina Ponzon synttärit, jota juhlistamme ensin Elinan kanssa lenkkeilemällä ja illalla tyttöjen illalla, johon sisältyy hohtokeilailua. Jee, sosiaalinen elämäni kukoistaa! Lisäksi Super-bortsun ultra on ensi viikolla, en tosin tiedä päivää, mutta selviää, onko siellä masussa pikku-Hyypereitä! Aww. En ala elättelemään haaveita, enkä vielä laita varmaksi, että pentuja tulee, vaikka merkit ovatkin jo selvät. Jospa niitä pääsisi sitten palluttelemaan. ♥
Voisin muuten ensi viikolla tehdä aikani kuluksi jonkun kivan postauksen minun toisesta rakkaudenkohteestani! Vietin viikkopäivää eilen, lauantaina, joten onhan se jo esittelyn aika. En olisi ehkä koskaan uskonut, että otan Happoradion rinnalle jotain aivan vastakohtaista vielä moneen vuoteen, mutta koska olen ihq nuoriso niin rakastuin massaihkutustyyppiin. Nimenomaan yhteen ihmiseen. JOO MOI. Nolis. Mutta kun omboononmmgffjgtgfkfd. ♥