time came a-creepin' oh and time's a loaded gun, every road is a ray of light, it goes on
time only can lead you on, still it's such a beautiful night
oh love don't let me go, won't you take me where the streetlights glow
i could hear it coming like a serenade of sound
now my feet won't touch the ground
Grima avasi eilen näyttelyuransa, kun kävimme pyörähtämässä täällä kotinurkillamme Heinolassa kaikkien rotujen koiranäyttelyssä. Odotuksista huolimatta sää osoittautui erittäin hyväksi jos ottaa huomioon sen, että suunnilleen kaikkina muina vuosina minun Heinola KR -reissuillani on satanut vettä, enemmän tai vähemmän. Ja kyllä, useasti on tullut käytyä. Tällä kertaa ei kuitenkaan satanut (kuin muutaman hassun tipan!), ei ollut kylmä ja päivemmällä aurinkokin pilkisteli pilvien välistä.
Myös varsinainen suoritus sujui mallikkaasti. Grima ei hypellyt juostessa kuin pari kertaa ja näin ollen tuomari taisi saada edes jonkinlaisen kuvan neidin ravaamisesta. Myös seisominen paikoillaan onnistui hyvin. Eihän se ollut kuin pieni hujaus kun jo poistuimme kehästä mukanamme iloiset pikkuruusukkeet. Tuomarina oli kroatialainen herra Igor Selimovic, ja paperilapulle saimme seuraavanlaisen arvostelun:
"Good type. A bit long. Good shape of head. Longer in loin. Good angulation. Enough balance in moment. Good temp."
Grima oli siis PEK1, sai KP:n ja oli näin rotunsa paras pentu. Tällä on erinomaista aloittaa!
Tähän samaan postaukseen on hyvä tunkea myös video meidän agilityilystämme viikko sitten. Minulla on hurja aksailuinto päällä koko ajan, kasvaisipa tuo pian niin, että pääsisimme treenaamaan ryhmään! Haluan uskoa ja toivoa, että Grimasta kasvaa ihan kelvollinen agilitykoira. Tällä hetkellä se ainakin vaikuttaa suhteellisen vikkelältä ja innokkaalta ainakin hetkittäin. :) Huomenna alkaakin taas tokoilu, mukava saada laiskuustaukoilun jälkeen kosketusta siihenkin lajiin.
Miten sulla on sujunut tuo lukio+pentu -yhdistelmä? Tuntuuko susta että jompi kumpi veis liikaa aikaa toiselta? Entä joko tiiät minkälaiseen paikkaan lähet lukion jälkeen? Oletan että Grima lähtee mukaan:) ku oon vaan ite alkanu miettimään tuota oman koiran ottoa sitten lukion alkaessa, mutta en vaan tiiä riittääkö rohkeus :D
VastaaPoistaItse kyselin samaa asiaa ennen Griman tuloa, ja sain enimmäkseen vastaukseksi sitä, että pennun ottaminen on viisasta juuri lukion aikana - siitä eteenpäin sitä aikaa saattaa olla huomattavasti vähemmän. Ajattelin ja ajattelen asian niin, että tämä oli juuri oikea sauma pennulle, sillä lukion ykkönen oli se kevyempi osuus tätä opiskelua ja pänttäämisen vakavoituessa koirakin kasvaa mukana. Kun lukion jälkeen muutan kotoa pois, on minulla toivottavasti kasassa aikuinen, yhteiskuntakelpoinen koira.
PoistaSe on paljon omasta asenteesta ja tahdosta kiinni, kuinka ne asiat järjestyvät! Kliseiseltä kuulostaa, mutta mikäli itse uskot jaksavasi koiraa opiskelujen lomassa, jaksat kyllä. Olen vakaasti päättänyt, että menen vaikka läpi harmaan kiven ja kannan mukanani univelkoja, kunhan saan molemmat hoidettua kunnialla. Kyllä sitä kaikista raskaimpina päivinä ja nyt loman jälkeen etenkin on tullut mietittyä sitä, minkä takia hain lukioon... Ei siis sitä, minkä takia otin Griman. :----D
Pentu pärjää kyllä peruskoulusta hieman pidemmät päivät, tosin minulla etuna on ollut se, että kotona on melkein aina joku kotona, vähintään nuo muut koirat. Saan elää jännityksessä sen suhteen, miten G tulevaisuudessa sopeutuu oleskelemaan aivan yksikseen (tosin en tiedä, joutuuko se koskaan olemaan kokonaan yksin, sillä Ponzo saattaa lähteä mukaani ellei vakituisesti ainakin osa-aikaisesti, muuten tulee herraa liian kova ikävä, ja varmasti toteutan haaveeni jostain hieman pienemmästä lemmikistä mikäli vain saan revittyä rahaa ja koen olevani valmis). Tällä hetkellähän minulla ei ole mielessäni muita vaihtoehtoja kuin eläinlääkis, joka on ollut se ainoa vaihtoehto... kolmevuotiaas lähtien? Pakollinen muutto Helsinkiin on edessä, pääsin sisään sitten ensimmäisellä, toisella tai kolmannella yrittämällä. :-----) Jos keksinkin jotain korvaavaa tulevaisuuteni varalle, lähtee koira mukaan joka tapauksessa. Vaikka siitä on tietenkin suuri riesa muutenkin kuin vain arjessa - asunnon etsiminen on astetta vaikeampaa ja koiraan kuluu hurjasti rahaa. Yritän nyt nauttia, kun asun vielä kotona ja kaikki on sata kertaa helpompaa!
Ajallisesti ajatellen lukio on kyllä paras hetki ottaa pentu. Koira myös aikatauluttaa melko kätevästi päivää - sinulla on silloin se tietty aika tehdä läksyt ja ne on tehtävä silloin, nukkumaan tulee käytyä ajoissa ja aamulla ainakin meillä herättiin Griman puolesta omatoimisesti. Kyllähän minä tässä loppuunpalamista ainakin jossain vaiheessa uumoilen tapahtuvaksi, mutta sitä täytyy itsekin miettiä, mihin pystyy ja mihin ei, eikä saa turhaan stressata. Kaikki järjestyy, jos laitetaan järjestymään!
Minä stressaan ja ajan itseni reunalle, ja sekin osallaan lisää riskiä epäonnistua (kuulsotaa dramaattiselta), mutta ainakin tähän asti olen onnistunut hoitamaan pennun ja lukion, kummatkin. Pääsen koulusta viimeistään neljältä ja ilta on sitten aikaa lenkkeillä ja treenata, syödä, hoitaa kaikki normaaliasiat ja hoitaa kouluasiat ja kyllä minä ehdin näiden lisäksi telkkariakin katsomaan ja dataamaan aivan riittävästi, heh. :D